Mitä täältä löydät
Vuosittaiset arkistosivut esite-PDF:ille, perustiedoille ja linkeille aiheeseen liittyviin malleihin.
Vuosittaiset arkistosivut esite-PDF:ille, perustiedoille ja linkeille aiheeseen liittyviin malleihin.
Alkuperäiset valmistajan materiaalit dokumentoivat varusteet ja vaihtoehdot täsmälleen sellaisina kuin ne tarjottiin.
Käytä hakua tai vuosiselainta. Jokainen esitekortti linkittää koko PDF-lataukseen.
Avaa vuosi nähdäksesi tiedot ja ladataksesi esitteen.
Holdenin 48-215 saapui Australiaan ensimmäisenä paikallisesti valmistettuna autona, ja se tarjosi kolme runkotyyliä: sedan, kuorma-auto ja farmari. Kaksilitran kuusisylinterinen moottori tuotti 60 hevosvoimaa luotettavaan ja yksinkertaiseen paketiin. Australialainen insinöörityö heijasti käytännöllisyyttä, joka vastasi pohjoisen ajatusmallia.
Kun Cascada saapui Uuden-Seelannin markkinoille 2015, se toi mukanaan 1,6-litraisen turbomoottorilla varustetun avoautoversion, jonka teho oli 170 hevosvoimaa. Kuusivaihteinen automaattivaihteisto oli valittu luotettavuuden perusteella, ei kilpailukykyisyyden. Holdenin kabrioletti tarjosi avoimen ajokokemuksen ilman eurooppalaisen kilpailijansa hintaa, mikä oli merkittävä tekij
Cascadan 2016-malli tarjosi neljä varusteastemaa: perusversio, keskitaso ja kaksi ylempiä tasoja. Turbomoottori 2,0-litraisena kehitti 170 kW:n tehon riittävällä joustolla. Suomalainen markkinointi ei koskaan tavoittanut maata, mutta australialaisten ostajien saama sähköinen kattomekanismi oli ajantasainen tekniikka vuodelle.
Kun EJ-sarja saapui markkinoille vuonna 1963, Holden tarjosi kuusisylinteristä moottoria, joka tuotti 95 hevosvoimaa. Konstruktio painotti yksinkertaisuutta ja luotettavuutta—periaatteita, joita australialaiset ostajat arvostivat pitkillä matkoilla ja vaativissa olosuhteissa. Sarjan vahvuus oli kestävyys, ei tekninen innovatiivisuus.
FB-sarjan kilpailussa vuonna 1960 oli merkitystä sillä, että Holden tarjosi kuusisilinterisen 2,3 litran moottorin, joka kehitti 80 hevosvoimaa. Pitkät etäisyydet Australian sisämaassa vaativat luotettavaa rakennetta, jota FB edustoi. Moottoriblokki ja peräakseli olivat perinteisen kestäviä, mikä teki mallista houkuttelevan ostajille, jotka arvostivat käytännöllisyyttä.
FE-sarjan mallisto vuonna 1957 sisälsi neljän ovisen sedan, station wagon -version ja kahden ovisen coupén. Kaikissa oli sama kuusisylinterinen 2,3 litran moottori, joka tuotti 132 hevosvoimaa. Valinnan moninaisuus antoi australialaisille ostajille joustavuutta—perheenisä valitsi sedanin, maaseutuasukas station wagonin, nuorukaiset coupén.
Holdenin FJ-sarja saapui Australiaan 1954 täysin paikallisesti kehitettynä autona. Kuusisilinterinen 2,2 litran moottori tuotti 104 hevosvoimaa ja oli rakennettu kestämään Australian olosuhteet. Vaikka moottoriblokki perustui brittiläisiin periaatteisiin, karosse oli suunniteltu nimenomaan australialaisten kuljettajien tarpeisiin. Tämä oli merkittävä vaihe paikallisen autoteoll
Vuoden 1965 HD-sarja saapui markkinoille kuuden sylinterin moottorilla, joka tuotti 2,9 litrasta 120 hevosvoimaa. Pitkittäisasennos takasi tasapainoisen ajokäyttäytymisen australialaisten teiden vaatimuksilla. Holdenin suunnittelijat valitsivat yksinkertaisuuden ja kestävyyden – ominaisuudet, joita pohjoismainen kuljettaja arvosti.
Kun HR saapui vuonna 1966, se kantoi mukanaan kuusisylinterisen 2,85 litran moottorin, joka tuotti 120 hevosvoimaa. Holdenin insinöörit olivat kehittäneet ajoneuvon erityisesti Australian olosuhteille, vahvistamalla jousitusta ja parantamalla jarrujen toimintaa. Se oli käytännöllinen valinta australialaisille perheille.
Grange 1999:n kilpailuympäristö Suomessa oli haastava: saksilaisten ja japanilaisten merkkien hallitsemalla segmentillä tällä australialaisella V8-autolla oli vaikeaa. Viiden litran moottori tuotti 215 kW, mutta talvikeleissä sen edut haihtuvat. Manuaalinen ja automaattinen vaihteisto olivat saatavilla, mutta huolto- ja varaosaverkko olivat merkittävästi rajoittuneempia kuin ki
Uusitun Insigian 2015-malli saapui Uuteen-Seelantiin kolmella korivaihtoehdolla: sedan, farmari ja coupé. Poikittain asennettu 1,6-litrainen turbomoottori kehitti 170 hevosvoimaa ja oli ainoa tarjolla oleva voimanlähde. Suomalaiset arvostavat pohjoiseurooppalaisen insinöörityön kestävyyttä, ja Opelin perusta takasi luotettavuuden myös kylmillä säillä.
Kingswood 1970:n sydämenä oli 5,0-litrainen V8-moottori, joka tuotti 215 hevosvoimaa luotettavasti ja säästäväisesti. Australialainen konstruktio oli suunniteltu kestämään rasittavat olosuhteet, mikä teki siitä houkuttelevan valinnan suomalaisille kuluttajille. Yksinkertainen tekniikka ja hyvä varaosasaatavuus tekivät mallin käytännölliseksi omistajalle.
Holdenin 1972-malliston sydän oli 5,0-litrainen V8-moottori, joka tuotti 235 hevosvoimaa ja toimi HQ-sukupolven perustalla. Neljä karosseriversiota—sedan, farmari, coupé ja utility—vastasivat erilaisiin käyttötarpeisiin Australian markkinoilla. Rakenteiden kestävyys ja sisätilan runsaus tekivät tästä sukupolvesta halutun kohteen pohjoismaisten maahantuojien silmissä.
Vuoden 1993 mallisto kattoi neljä korikonfiguraatiota: sedan, farmari, coupé ja kolmiovi. Moottorivalikoimassa 1,4-litrainen 75-hevoisen versio ja vahvempi 1,6-litrainen 105-hevoinen vaihtoehto palvelivat eri käyttötarpeita. SL-varustelutaso toi mukaansa servovoiman ja keskuslukituksen, käytännöllisiä tekijöitä Suomen olosuhteisiin.
Piazza saapui Suomeen 1986 pohjoismaisen käytännöllisyyden kanssa: 1,8-litrainen moottori, 102 hevosvoimaa, viisivaihteinen manuaalivaihteisto. Isuzu-pohjainen rakenne oli tunnettu luotettavuudestaan kylmäalueilla, ja hatchback-muoto vastasi suomalaisten odotuksille talvikäytöstä. Holden asemoi sitä kohtuuhintaiseksi urheiluksi, jolle oli kysyntää markkinoilla, jossa japanilais
Holdenin Suburban V8:n 1998-mallin sydämessä lyöi 5,7-litrainen V8-moottori, joka kehitti 255 hevosvoimaa. Australialaisten markkinoiden karhea ympäristö vaati autoa, joka kestäisi—ei hienostelua, vaan kestävyyttä. Seitsemänpaikkainen runko ja peräkärryn vetokyvyt tekivät siitä käytännöllisen valinnan maaseudulle ja pitkille matkoille.
Torana 1969:n valikoimaan kuului kaksiosainen sedan ja 1,6-litrainen moottori, joka kehitti 75 hevosvoimaa. Valikoima oli yksinkertainen—perusvarustelu, tekstiiliverhous, valinnainen radio—mutta väripaletti heijasti australialaisten mieltymyksiä: pastelli- ja metallisävyjä, joista ostaja saattoi valita. Koko auto oli suunniteltu australialaisen kaupunkikäytön tarpeisiin.