Mitä täältä löydät
Vuosittaiset arkistosivut esite-PDF:ille, perustiedoille ja linkeille aiheeseen liittyviin malleihin.
Tämä arkisto sisältää 59 Audi 100 -esitettä vuosilta 1968–1994. Kokoelma dokumentoi tämän luksussedan kehitystä neljän sukupolven ajan alkuperäisten jälleenmyyjän esitteiden avulla kymmeneltä eri markkinalta. Autohistorioitsijoille, keräilijöille ja tutkijoille arkisto tarjoaa kattavan katsauksen mallin muotoiluun, tekniikkaan ja markkinointistrategiaan lähes kolmen vuosikymmenen ajalta.
Vuosittaiset arkistosivut esite-PDF:ille, perustiedoille ja linkeille aiheeseen liittyviin malleihin.
Alkuperäiset valmistajan materiaalit dokumentoivat varusteet ja vaihtoehdot täsmälleen sellaisina kuin ne tarjottiin.
Käytä hakua tai vuosiselainta. Jokainen esitekortti linkittää koko PDF-lataukseen.
Avaa vuosi nähdäksesi tiedot ja ladataksesi esitteen.
Audi 100 saapui Suomen markkinoille 1968 uuden sukupolven edustajana, joka yhdisti modernin tekniikan pohjoismaisiin vaatimuksiin. Poikittain asennettu 1,8-litrainen nelisylinterinen moottori, joka tuotti 112 hevosvoimaa, oli suunniteltu kestämään pitkiä ajomatkoja ja vaihtelevat sääolosuhteet. Itsenäinen jousitus ja jäykkä runkorakenne tekivät siitä luotettavan valinnan, joka
Audi 100 saapui vuonna 1970 pohjoisiin markkinoihin modernin tekniikan edeltäjänä: etupyörävetoinen 1,8-litrainen neljäsylinterinen moottori, 100 hevosvoimaa ja galvanoitu runko talviolosuhteita varten. Suomalaisille autoilijoille se merkitsi merkittävää harppaa länsimaisen insinöörityön suuntaan, vaikka paikallinen saatavuus oli rajoitettu ja hintataso korkea.
Kun vuoden 1976 100-malli saapui Suomeen, se tarjosi viisisylinterisen 2,0 litran moottorin, joka kehitti 100 hevosvoimaa. Alumiinirunkoisen moottorin valinta vähensi kokonaismassan ja paransi talvikäyttöä lumisilla teillä. Itsenäinen jousitus kaikilla pyörillä ja vakiovarustuksena tuleva voimalohko tekivät siitä luotettavan valinnan suomalaisille kuljettajille, joille kestävyy
Vuoden 1977 100-mallin tarjonta käsitti neljä korivaihtoehtoa: nelioven sedan, viisioven sedan, farmari ja coupé. Viisisylinterinen 2,0-litrainen moottori tuotti 100 hevosvoimaa ja edustoi luotettavuutta, jota suomalaiset ostajat arvostavat. Varustelut ulottuivat perusversiosta GL-malliin nahkaverhoilulla.
Vuoden 1978 Audi 100 saapui Suomeen merkittävänä tekniikan osoituksena: 2,0-litrainen moottori tuotti 100 hevosvoimaa ja viisivaihteinen vaihteisto oli käytännöllinen valinta pohjoisen talvelle. Audi-insinöörit olivat painottaneet luotettavuutta ja hallittavuutta, mikä sopi hyvin suomalaisille ostajille jotka arvostivat mekaanista yksinkertaisuutta.
Vuonna 1979 Audi 100 oli saavuttanut Suomen markkinoille vakiintuneen aseman. Viisisylinterinen 1,9 litran moottori, 100 hevosvoimaa, oli osoittautunut talviolosuhteissa luotettavaksi. Neljänoven sedani oli pääkonfiguraatio, ja sen yksinkertainen mutta kestävä rakenne vastasi suomalaisille autoilijoille. Kolme katalogiversiota dokumentoivat tarjonnan—jokainen suunnattu eri mark
Viiden sylinterin 2,0 litran moottori, joka tuotti 100 hevosvoimaa, muodosti 1980-vuoden Audi 100:n ytimen—moottori, joka oli suunniteltu pitkäkestoisuudelle pohjoisen olosuhteissa. Rungon rakenne ja jousitus olivat optimoitu suomalaisille teille, ja sähköjärjestelmät kestivät talven ankaran vaatimukset. Moottoriurheilupiireissä auto tunnettiin luotettavaksi pohjaksi.
Nelisylinterisen 1,6-litraisen moottorin rinnalla tarjottiin viisisylinterisiä versioita, joista 136-hevosvoimainen oli suosituin. Pitkittäin asennettu moottori ja riippumaton taka-akseli takasivat hyvän käyttäytymisen lumisilla teillä. Audi 100 oli saanut maineen luotettavasta ja kestävästä autosta—ominaisuudet, jotka olivat kriittisiä Suomessa, jossa huoltopalvelut olivat har
Kun 1982-malli saapui Suomen markkinoille, se toi mukanaan viiden sylinterin 2,1-litran moottorin, joka tuotti 115 hevosvoimaa ja kestäväksi tunnetun Audi-rakentamisen. Suomalaiset ostajat arvostivat mekaanista yksinkertaisuutta ja talvikestävyyttä: vahvistettua alustarakennetta, hyvää lämmitysjärjestelmää ja luotettavaa nelikierteistä vaihdelaatikkoa. Tämä ei ollut kilpaurheil
Viisisylinterinen 2,1-litrainen moottori tuotti 136 hevosvoimaa — rakenteet, joita Audi oli testannut pohjoisen olosuhteissa jo useita vuosia. Etuvetoisuus antoi paremman pitävyyden talvella kuin kilpailevat takavetoiset mallit, ja moottori käynnistyi luotettavasti pakkasilla. Suomalaisille ostajille tarjottava valikoima sisälsi sekä perusmallin että nahkaverhoillun version.
Suomalaisille markkinoille saapui 1984:n mallistossa kolme moottorivalintaa: 1.6-, 2.0- ja 2.2-litrainen viisisylinterinen. Talviolosuhteissa auto osoittautui luotettavaksi, erityisesti kun varusteltu talvikumilla ja tasapainotetuilla jarruilla. Avant-versio kiinnosti käytännölliset suomalaiset, joille tilava peräkori ja vakaa käyttäytyminen lumisilla teillä olivat ratkaisevat
Viisisylinterinen turbomoottori 170 hv:lla varustettuna 100 saapui Suomen markkinoille talveen valmistetuilla spesifikaatioilla. Parannettu rungon jäykkyys ja uudistettu jousitus soveltui hyvin pohjoisen olosuhteisiin. Mallin maine luotettavuudesta ja teknisestä kestävyydestä vetosi suomalaisiin ostajiin, jotka arvostavat käytännöllisyyttä enemmän kuin statusta.
Vuoden 1986 100-mallistoon kuului nelisylinterisiä ja viisisylinterisiä moottoreita, joista suurin 2,2-litrainen yksikkö tuotti 136 hevosvoimaa. Suomalaisille ostajille kyseessä oli harvinaisuus, mutta sen maine luotettavuudesta oli jo levinnyt. Quattro-nelivetojärjestelmä oli olennainen talviolosuhteissa, ja monet suomalaiset autoharrastajat seurasivat tätä mallia tekniikan ke
Kun päivitetty 100-sarja saapui Suomeen 1987, se toi mukanaan vahvistettua korroosiosuojausta pohjoisen olosuhteiden vaatimuksiin. Nelisylinterinen 2,0-litran moottori tuotti 100 hevosvoimaa, kun taas 2,2-litran versio tarjosi 130 hv. Audi oli kehittänyt jäykemmän runkokonstruktion ja uudelleen viritetyn jousituksen, mikä paransi stabiilisuutta.
Vuoden 1988 100-malli saapui Suomeen viiden sylinterin moottorilla: 160 tai 200 hevosvoimaa turbon kanssa. Talviteknologia oli vakio—vahvistettu alusto, tehokkaat jarrut. Suomalaiset arvostavat luotettavuutta, ja Audin viiden sylinterin maine oli perustunut juuri siihen.
Vuonna 1989 nelisylinterinen 2,3-litrainen moottori tuotti 136 hevosvoimaa, mikä oli riittävä teho suomalaisille olosuhteille. Audi 100 saatiin neljällä karosseriversiolla: sedan, farmari, coupé ja pienempi versio. Viisivaihteinen manuaali tai nelivaihteinen automaatti takasivat sujuvan käyttöönottamisen pohjoisen talvissa. Merkki rakentui Suomessa maineen kestävyydestä ja tekn
Kilpailuissa 100:n ohjaustuntuma oli tuttu: pitkittäin asennettu moottori, etupyörävetoisuus, ja V6-versiossa 2,8 litran iskutilavuus tuottamassa 174 hevosvoimaa. Suomalaiset kuljettajat arvostivat nelikulmaveto-optiota, joka parantui talviolosuhteissa merkittävästi. Vaihteisto oli viisitahtinen manuaali pienemmillä moottoreilla, V6:n kanssa tuli automaatti. Moottorivalikoimast
Vuoden 1991 mallistossa tarjottiin viisisylinterinen 2,3-litrainen moottori 133 hevosvoiman tuotolla perusversiona. Suurempi V6-moottori 2,8 litraa antoi 174 hevosvoiman ja oli saatavilla kaikissa korikokoonpanoissa. Sveitsiläisille ja hollantilaisille ostajille nelivetojärjestelmä Quattro oli käytännöllinen valinta talvikeleille ja vuoristoteille.
Vuoden 1992 100-sarja saapui Suomen markkinoille tekniikan ja talvikelpoisuuden yhdistelmänä. Nelisylinterinen moottori 2,0 litraa tuotti 115 tai 136 hevosvoimaa, kun taas V6-versio 2,8 litraa tarjosi 174 hv. Nelivetojärjestelmä oli saatavilla ylemmissä varusteluissa ja se oli suunniteltu pohjoisiin olosuhteisiin. Audi ei kilpaillut luksuksella vaan luotettavuudella – ominaisuu
Vuoden 1993 100-malliston valikoimaan kuului neljä erilaista moottoria: 1,8-litrainen neljäsylinterinen perusversio ja kolme V6-varianttia, joista suurin oli 2,8-litrainen 174 hevosvoimaa tuottava yksikkö. Nelivetoisen quattro-järjestelmän ansiosta auto pärjäsi hyvin Suomen talviolosuhteissa. Valikoima kattoi sekä sedan- että Avant-mallin.
Vuoden 1994 100-mallisto saapui Suomeen päivitetyin turvallisuusvarustuksin: kaksoispilotit ja ABS olivat nyt vakiovaruste kaikissa versioissa. Kaksilitraisella viisisylinterillä saatiin 115 hevosvoimaa jokapäiväiseen käyttöön, kun taas 2,8-litrainen V6 tuotti 193 hevosvoimaa vaativammille kuljettajille. Alumiinirunko osoittautui kestäväksi pohjoisen ilmastoissa, ja parannettu
Saapuessaan markkinoille 1994, TDi-versiot olivat varustettuja viisisylinterisellä turboahdetulla dieselmoottorilla, jonka tilavuus oli 1,9 litraa ja teho 90 hevosvoimaa. Suomalaiset pitivät erityisesti suorasta polttoaineen ruiskutuksesta, joka teki moottorista hiljaisemman ja taloudellisemman. Pitkät ajomatkat talvella vaativat luotettavuutta, jonka tämä koneisto tarjosi.
Tämän sukupolven 100 tarjosi viisisylinterisen 2,1 litran moottorin, joka tuotti 136 hevosvoimaa ja oli suunniteltu kestämään pohjoisen ilmastohaasteet. Alumiininen kampikammio vähensi painoa ja paransi ajodynamiikkaa jäisillä teillä. Suomalaiset arvostivat sen yksinkertaista, kestävää rakennetta ja saksalaista luotettavuutta.
Vuoden 1978 100-sarjan jakelu Skandinaviaan merkitsi merkittävää asemaa Suomen ylemmän keskiluokan markkinoilla. Viisisylinterinen 2,1 litran moottori kehitti 136 hevosvoimaa ja osoittautui luotettavaksi talviolosuhteissa. Sedan-, coupé- ja farmari-versiot vastasivat suomalaisten tarpeisiin, joissa kestävyys ja taloudellinen käyttö olivat keskeisiä valintakriteereitä.
Viidennellä sukupolvella Audi 100 esiteltiin neljällä bensiinimoottorilla, 1,6–2,2 litran välillä, joista suurin tuotti 136 hevosvoimaa. Etuveto antoi paremman pitävyyden talvisissa olosuhteissa kuin kilpailijoiden takavetoiset rakenteet. Pitkittäisesti asennettu moottori säilytti sisätilantehokkuuden. Suomalaiset arvostavat käytännöllisyyttä ja luotettavuutta – molemmat olivat
Ascott Edition-malli saapui Suomeen 1986 neljällä eri vaihtoehdolla: nelioven sedan, farmari, coupé ja erityisvariantti vientimarkkinoille. Suomalaiset ostajat arvostivat mallin luotettavaa 2,2-litraista moottoria, joka kehitti 136 hevosvoimaa, sekä sen talvikunnon vaatimuksiin soveltuvaa rakennetta. Malli vakiintui nopeasti käytettyjen luksusautojen suosituimmaksi valinnaksi.
Vuoden 1977 Avant saapui suomalaisille markkinoille ajoneuvona, joka kestäisi pohjoisen talvet. Viisisilinterinen dieselmoottori 136 hv:n teholla oli suunniteltu pitkille matkoille ja vaativille olosuhteille. Takavetoinen järjestelmä ja riippumaton etupyöräripustus antoivat sille vakaan tuntuman jäisillä teillä. Suomalaiset arvostavat kestävyyttä, ja Audit tämä Avant lupasi juu
Avant saapui Suomen markkinoille 1978 etupyörävetoisena ja riippumattomalla jousituksella varustetulla mallina. Poikittain asennettu 2,0-litrainen viisisylinterinen moottori tuotti 100 hevosvoimaa—riittävästi pohjoisen olosuhteisiin. Runko oli terästä, sisustus kestävistä materiaaleista. Matkatavaratila oli 520 litraa. Suomalaisille ostajille tämä edustoi länsimaista insinöörip
Viisisylinterinen moottori, 136 hevosvoimaa, toimi pohjoismaisen tarkkuuden ja kestävyyden symboolina vuonna 1979. Pneumaattinen jousitus antoi Avanille kykyä hallita suomalaiset tiet vaivattomasti, kesällä ja talvella. Tämä oli auto, joka yhdisti saksalaisen insinöörityön ja pohjoisen käytännöllisyyden siten, että molemmat puolet tulivat esille jokaisen ajokierroksen aikana.
Audi 100 Avant 1983 kilpaili Suomessa kolmen moottorin konfiguraatiolla: 1,6-litraisella, 2,0-litraisella ja dieselversiolla. Rallihistoriansa vuoksi Audi nautti korkeaa mainetta, vaikka Avant itsessään oli perheen auto, ei kilpa-auto. Nelivetojärjestelmä ei ollut saatavilla, mutta etuvetoisen alustan riittävä kitka ja jäykkä jousitus tekivät siitä käytännöllisen valinnan pohjo
Kun tämä malli saapui suomalaisille markkinoille, viisisylinterinen 2,2-litrainen moottori kehitti 136 hevosvoimaa ja lupasi luotettavuutta pohjoisen olosuhteissa. Audi oli rakentanut Avantin talvelle sopivaksi, painottaen mekaanista kestävyyttä ja huollon saatavuutta. Suomalaiset ostajat näkivät siinä käytännöllistä perheajoneuvoa, joka kesti kylmää ja lumisia teitä.
Vuoden 1992 Avant-malli tarjosi kolme moottorivalintaa: viisisilinterit 2,0 ja 2,3 litran kokoluokissa sekä V6 2,8 litraa 174 hevosvoimalla. Suomalaisille ostajille Avant edusti käytännöllistä ratkaisua, joka yhdisti riittävän kuormakapasiteetin pohjoisen ilmaston vaatimuksiin. Päivitetty etupää ja uusitut sisustukset heijastivat Audin kehitystyötä.
Audi 100 Avant CD saapui Suomen markkinoille 1978 perhebileinä, joka yhdisti käytännöllisyyden ja kestävyyden. 1,9-litrainen moottori 136 hevosvoimalla ja viisivaihteiset vaihteistolla varustettu auto tarjosi luotettavuuden, jota suomalaiset kuljettajat vaativat. Viisiovinen kori ja CD-varuste takasivat täydellisen varustelun pitkiin talvimatkustuksiin ja arkikäyttöön.
100 CD:n kaksilitran viisisylinterinen moottori tuotti 136 hevosvoimaa vuoden 1979 standardein. Suomalaisille ostajille se edustoi saksalaista luotettavuutta ja pitkäikäisyyttä. Talviajossa moottori käynnistyi vaivattomasti, ja alustan jäykkyys sopeutui pohjoisen oloihin.
Kun 100 CD saapui Suomen markkinoille 1987, se edustoi sitä, mitä suomalaiset arvostivat: kestävyyttä, tekniikan selkeyttä ja talvikelpoisuutta. Kaksilitrainen viisisylinterinen moottori tuotti 136 hevosvoimaa ja oli suunniteltu kylmille olosuhteille. Etuveto tarjosi luotettavan pitävyyden jäillä ja lumessa. Audi ei kilpaillut muodilla vaan tekniikalla—filosofia, joka resonoi s
Vuoden 1988 100 CS saapui Suomeen viiden sylinterin moottorilla, jonka 2,3 litran iskutilavuus tuotti 160 hevosvoimaa. Talvitestien tulokset osoittivat vankan suorituskyvyn pakkasvaikeuksissa. Audi oli parantanut jarrujärjestelmää ja lisännyt elektronisen traktionohjauksen valikoimaan. Rallitaustaisille suomalaisille kuljettajille CS:n tasapainoinen käytös ja luotettavuus tekiv
Viisisilinterinen 2,3-litrainen moottori 164 hevosvoiman tuotannolla muodosti sydämen 100 CS Quattrolle, joka saapui Suomeen 1989. Pysyvä nelivetojärjestelmä oli ratkaisu Suomen talviolosuhteisiin—lumisilla teillä ja jäällä Audi osoitti ylivoimaa. Moottori oli tunnettu luotettavuudestaan, ja Quattro-tekniikka antoi kuljettajille varmuuden, jota talviajossa tarvitaan.
Vuoden 1971 Coupe S saapui Suomeen vakuuttavana vaihtoehto, joka yhdisti neliksi-moottorisen 2,0-litraisen moottorin (115 hv) pohjoisen olosuhteiden vaatimuksiin. Audi oli valinnut kestävät materiaaliit ja yksinkertaisen mekaaniikan, jotka sopeutuivat talvioloihin paremmin kuin monet kilpailijat. Suomalaiset ostajat arvostivat sen käytännöllistä lähestymistapaa: ei turhaa koris
Formel E:n 1,6-litrainen moottori, kehittävä 75 hevosvoimaa, oli suunniteltu kestämään pohjoisen olosuhteet ilman ylimääräistä monimutkaisuutta. Vuonna 1980 Audi tarjosi tämän version niille suomalaisille, jotka arvostivat luotettavuutta ja polttoainetaloudellisuutta. Yksinkertainen, kestävä ja käytännöllinen—juuri mitä pohjoisen markkinat odottivat.
Viisisilinterinen 2,1-litrainen moottori tuotti 100 hevosvoimaa kestävällä tavalla, sopeutuen hyvin Suomen talvioloihin. Vuoden 1975 100 LS oli suomalaisten silmissä luotettava perheauto, jonka pitkäikäisyys oli tunnettu. Pituussuuntainen moottorisijoittelu takasi tasapainoisen painojakauman ja vakaata ajokäyttäytymistä Suomen teillä.
Markkinoille saapunut Audi 100 LS vuonna 1976 oli saatavissa sekä sedan- että Avant-muodossa suomalaisille ostajille. Kaksilitran moottori tuotti 100 hevosvoimaa – riittävä teho pohjoisille olosuhteille. LS-variantti sisälsi samettia ja puutyöstöä sisustuksessa, mikä houkutteli suomalaisia. Voimansiirto ja alusta olivat mitoitettu talviolosuhteisiin ja pitkiin etäisyyksiin.
Moottori 2,3-litrainen 133 hevosvoimaa, joka oli säilynyt edellisestä vuodesta, mutta hiottu uudelleen paremman suorituskyvyn saavuttamiseksi. Vuoden 1990 100 Sport oli tarkoitettu kuljettajalle, joka halusi dynaamisuuden ja talvikelpoisuuden yhdessä. Jäykempi jousitus ja parannettu ABS-jarrutusjärjestelmä tekivät siitä luotettavan valinnan pohjoisen olosuhteissa.
Arkisto sisältää 59 alkuperäistä asiakirjaa Audi 100:sta. Kokoelma kattaa vuosien 1968–1994 ja sisältää esitteitä, hinnastoja, teknisiä tietoitteita ja jälleenmyyjäkatalogeja useista markkinoista ja sukupolvista.
Asiakirjat kattavat vuodet 1968–1994. Tämä 26 vuoden jakso dokumentoi mallin käyttöönoton sen lopettamiseen asti ja kattaa kaikki sukupolvet, uudistukset ja variantit, jotka tuotettiin tuona aikana.
Kyllä. Alkuperäinen tehdas-dokumentaatio on korvaamaton restaurointiprojekteissa. Nämä asiakirjat sisältävät yksityiskohtaiset tekniset tiedot, värivaihtoehdot, varustevariantit ja tekniset tiedot, jotka auttavat ajoneuvon todentamisessa ja oikeassa restauroinnissa.
Kokoelma sisältää materiaalia 10 eri markkinasta ja alueelta. Tämä mahdollistaa vertailun eurooppalaisiin, pohjoisamerikkalaisiin ja muihin markkinaversioihin, paljastaa markkiinaspesifin varustelun ja paikalliset variantit.
Arkisto dokumentoi 100:n, 100 5E:n, 100 & 80 TDi:n, 100 Ascott Edition:in ja 100 Avant:in. Tämä kattavuus näyttää mallin kehityksen sukupolvien ja rungon tyylin yli, mukaan lukien erikoisversiot ja käytännölliset variantit.
Tämä arkistosivusto keskittyy itse alkuperäisiin tehdas-asiakirjoihin. Katalogisivusto kuvaa ajoneuvon teknisiä ominaisuuksia ja ominaisuuksia. Täällä tutkit historiallisia lähdeaineistoja autotietojen sijaan.
Arkisto kasvaa säännöllisesti, kun uusia alkuperäisiä asiakirjoja löydetään ja digitoidaan. Päivitystiheys vaihtelee, mutta työskentelemme jatkuvasti kokoelman laajentamiseksi ja harvinaisten materiaalien lisäämiseksi.